Hankeinfo
| Leader-toimintaryhmähanke: | |
| Hankkeen nimi: | Pohjois-Pohjanmaan metsätalouden kannattavuus |
| Hallinnoija: | Metla Muhoksen tutkimusasema |
| Aika: | 1.1.2002 - 30.6.2005 |
| Toteutusalue: | Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kalajoki, Kempele, Kestilä, Kiiminki, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Oulunsalo, Piippola, Pudasjärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Rantsila, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, Yli-Ii, Ylikiiminki, Ylivieska |
| Kustannusarvio: | 117167 € |
| Hankeryhmä: | Metsätalous |
| Tiivistelmä: | Hankkeen alkuperäisenä tarkoituksena oli selvittää kannattavan metsätalouden edellytyksiä Pohjois-Pohjanmaalla, erityisesti yksityisen metsänomistajan näkökulmasta. Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa esiteltiin kolme erillistavoitetta, joiden lisäksi hankkeessa arvioitiin yksittäisten metsänhoitotoimenpiteiden, kuten metsälannoituksen ja kunnostusojituksen yksityistaloudellista kannattavuutta.
Kehittämishankkeen yhdistävänä tavoitteena oli luoda tutkimuksellinen tietoperusta niille metsätalouden toimenpiteille, joilla voidaan lähitulevaisuudessa tehostaa puuraaka-aineen tarjontaa maakunnan alueella. Näin ollen, tulevien uusien kehittämishankkeiden näkökulmasta tällä nyt päättyvällä hankkeella saattaa olla suurtakin merkitystä - onhan tässä hankkeessa luotu sellainen tietopohja, jota voidaan hyödyntää entistä perusteellisempia metsätalouden kehittämishankkeita suunniteltaessa. Teknisesti taloudelliset laskelmat toteutettiin siten, että hankkeessa selvitettiin Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella puuraaka-aineen tarjontaolosuhteita siten, että puuraaka-aineelle voitiin määrittää yksikköhintojen kynnysarvot, joilla metsätalouden harjoittaminen on kussakin erillistapauksessa liiketaloudellisesti kannattavaa, kun laskentakorkokannaksi määritettiin etukäteen 3% tai 4%. Puuraaka-aineen yksikköhintojen kynnysarvot kuvastavat tässä yhteydessä niitä puun arvoja (mk/m3), joilla niin metsänhoitotoimenpiteet (kuten metsän lannoitus) kuin hakkuutkin ovat taloudellisesti perusteltuja eli kannattavia yksityisen metsänomistajan näkökulmasta ja koko kiertoajan puitteissa. Saatuja kynnysarvoja voitiin sitten verrata yritysten (esim. sahayrittäjä, sellutehdas, lämpöyrittäjä) puustamaksukykyyn, ja edelleen tarkastella, tarvitaanko puun kasvatusprosessissa mahdollisesti valtion interventioita. Toisin sanoen, millaisilla metsikkökohteilla valtion on tuettava metsätalouden harjoittamista jotta toiminta olisi kannattavaa sekä yksityiselle metsänomistajalle että lisäksi toiminnan tuloksena markkinoille tarjottava puuraaka-aineen yksikköhinta vastaisi puunostajien puustamaksukykyä, eli puuraaka-aineen ns. kysyntähintaa. |
| Jatkotoimenpiteet: | - |
| Kartta: | Näytä kartta |
| Loppuraportti: | PP_metsatalouden_kannattavuus.pdf |
Takaisin |
